Ykköspesis-kausi, joka jäi historiaan suurikokoisin kirjaimin
Päättyneen Ykköspesis-kauden kulkua olisi tuskin kukaan osannut käsikirjoittaa etukäteen. Pelinjohtajien arvioimat ennakkosuosikit ylsivät tavoitteeseensa, mutta tekivät sen vasta kukistettuaan Superpesis-joukkueen. Yhteensä neljä uutta joukkuetta eli nykyisellä järjestelmällä maksimimäärä nousee Superpesikseen kaudelle 2027.
Kannuksen Ura juhli miesten Ykköspesiksen mestaruutta kuluneella kaudella. Ⓒ Ari Kungas
Ykköspesiksen mestareiksi pelasivat Kannuksen Ura (miehet) ja Kajaanin Pallokerho (naiset). Mestareiden lisäksi Superpesis-karsinnan voittajat, Puna-Mustat Helsingistä (miehet) ja Jokilaakson PesäKuula (naiset), nousevat pääsarjatasolle.
Vastaavaa on nähty aiemmin vain kaudella 2003. Tuolloin pelatuista jatkosarjoista nousi yhteensä peräti viisi uutta joukkuetta Superpesikseen: Miesten puolella Vimpelin Veto, Joensuun Maila ja Nurmon Jymy sekä naisten puolella Vihdin Pallo ja Ylihärmän Pesis-Junkkarit.
Muutokset aiheuttavat mielenkiintoista värinää molemmissa sarjoissa. Ykköspesikseen tulee pääsarjasta pudonneita joukkueita, joilla on revanssin paikka – lyhyellä tai pidemmällä aikajänteellä. Iso pettymys antaa monesti mahdollisuuden pysähtyä ja miettiä rauhassa toiminnan tulevia suuntaviivoja.
Vaihtuvuus on suurta etenkin pohjalaismaakunnissa. Etelä-Pohjanmaalla miesten Superpesiksen lippulaivaksi jää Suomen mestaruuden voittanut Vimpelin Veto, kun sekä Alajärven Ankkurit että Koskenkorvan Urheilijat putosivat Ykköspesikseen. Vaasassa Mailattarien taival naisten Superpesiksessä jäi viiden kauden mittaiseksi.
Useampi nousijoiden saavutuksista on historiallisia. Kannuksen Ura ei ole koskaan aiemmin pelannut Superpesiksessä ja Puna-Mustienkin edellisestä miesten pääsarjakaudesta ehti kulua yli 50 vuotta. Keski-Pohjanmaan urheilumaakunnan yhteistyönä syntynyt PesäKuula tuo Superpesiksen ensimmäisen kerran Ylivieskaan. Kainuulaisseurat ovat aloittaneet mielenkiintoisen yhteistyöhankkeen, jossa maakunnan nais- ja tyttöpesäpallo halutaan nostaa valtakunnan huipulle.
Ykköspesis onkin viime vuosina profiloitunut huippupesissarjana, joka mahdollistaa niin pelaajille kuin joukkueille ponnahduslaudan kohti kirkkaimpia valoja. Yhä useampi menestynyt pelaaja valitsee Ykköspesiksen, kun tarjolla on mielenkiintoinen projekti ja haaste. Lisääntynyt kiinnostus palvelee myös nuoria. Kokeneemmat profiilipelaajat jakavat ympärilleen hiljaista tietoa ja ohjaavat pitämään fokuksen pelin kannalta olennaisimmissa asioissa.
Myös yleisö on ottanut Ykköspesiksen vahvemmin omakseen. Kaikkiaan Ykköspesiksen otteluita seurasi kaudella 2026 paikan päällä 128 496 katsojaa. Miesten runkosarjassa katsojakeskiarvo nousi miltei 500:aan, runkosarjan katsojakeskiarvo oli 492. Naisten puolellakin tapahtui kasvua ja runkosarjan keskiarvo oli 206 katsojaa per ottelu. Koululaisottelut innostivat Lappeenrannassa ja Siilinjärvellä. Miesten Ykköspesiksessä tilastoitiin 11 ottelussa yli 1 000 katsojan yleisömäärä. Puna-Mustien ja Uran kolmatta loppuottelua Helsingissä seurasi 2 321 katsojaa, PuMun ennätyslukema Meilahden stadionilla.
Uusi kausi on aina uusi mahdollisuus. Pesisristeilyn (30.10.–1.11.) ja parhaiden palkitsemisten jälkeen katseita suunnataan vähitellen ensi vuoteen ja spekuloinnit alkavat. Mitä tekevät Superpesiksestä pudonneet joukkueet? Millaisen piristysruiskeen tuovat sarjanousijat Ykköspesikseen? Onko naisten Ykköspesiksessä Kaakkois-Suomen vuoro menestyä? Millaisilla joukkueilla miesten kestomenestyjät Jyväskylän Kiri 2020 ja Puijon Pesis Kuopiosta lähtevät tulevaan? Ykköspesiksen kausi 2026 on paketissa, mutta pelaajasiirrot vauhdittavat jo seuraavia spekulointeja. Samoin kauden parhaiden palkitsemisia jännitetään. Pesisristeilyltä pystit matkaavat Ykköspesiksen parhaille pesäpalloilijoille, lukkareille ja pelinjohtajille, Valokuitunen-jokereille sekä Tavex-kultakypäräpelaajille.